Istun viimeistä kertaa yöbussissa. Jaggi Intiasta pitää minulle seuraa koko yön eikä anna minun nukkua. Kellon vitkutellessa kolmeen yöllä, Jaggin aiheet vaihtuvat Intialaisista kansantavoista guruihin ja mustaan magiaan. Kysäisen ujosti, aikooko innokas inkkari ummistaa silmiään ollenkaan tänä yönä: ”Nooooo! Ai donnnn fiil tieddh!”. Hän jatkaa mantraansa ja lopettaa sen hämärään lauluun bussin saavuttua Wienin asemalle. Silloin Jaggi pompahtaa yhtäkkiä ylös istuimeltaan …
Brussel Nord – tuo pohjoisen Brysselin valtaisa rautatieasema. Tuo tuhansien vaeltavien ihmisparkojen välttämätön kohtaamispaikka. Kirskuvat paikallis- ja pikajunat pysähtyvät asemalle minuutin välein, vuorokauden ajasta riippumatta. Myös linikat ympäri Euroopan käynnistävät moottorinsa Brysselin maineikkaalta asemalta. Siksi siitä on kehkeytynyt pikkuhiljaa oman seikkailuni alku- ja päätepiste. Kiireisten ja kiireettömien matkaajien lisäksi Brysselin pohjoinen rautatieasema antaa suojan muutamalle kodittomalle …
Viimeinen viikonloppu Leuvenissa kuluu tenttiin lukien sekä asioita järjestellen. Rinkka on jälleen purettava ja pakattava uudelleen. Ääriään myöten täyteen tavaraa ja matkamuistoja. Valmistelen viimeistä lähtöäni ja hiipuvia opintojani niin kovin, että en osaa ymmärtää todella jättäväni Leuvenin tällä kerralla kokonaan. Tapaan ystäviäni niin usein, kuin pystyn. Kukaan ei haluaisi Leuvenin kevään loppuvan. Silti aikamme tuntuu katoavan nopeammin, kuin koskaan. ”Thank …
Paikallisbussi mutkittelee sataa kilometriä tunnissa kohti Kroatian suosiotaan nostattavaa lomakohdetta, Splitin kaupunkia. Keskisessäkin Kroatiassa sataa. Sen sijaan lämpötila nousee sitä korkeammaksi, mitä lähemmäksi saavumme Välimeren rantaviivaa. Balalaikka pauhaa radiossa ja maisema muuttuu metsäisistä vuoristoista valkeisiin kalkkikivirantoihin. Turkoosi vesi valuu vuorilta alas tyyniin lahden poukamiin. Olen saapunut paratiisiin. Splitissä löydän varaamani majapaikan muutaman väärän valinnan jälkeen. Oikea osoite hahmottuu vanhan …