Puolalaistyttö on hämärästi diilannut käytetyn auton itselleen jostakin päin Puolaa. En voi vastustaa kainoa pyyntöä lähteä kokeilemaan auton ajettavuutta ja käytännöllisyyttä. Starttaamme Road Tripille Leuvenista Amsterdamiin. Mikäpä olisi parempi tapa viettää lauantaipäivää? Passi povitaskuun ja menoksi!
Here we are again!
Ajomatka iloiseen Damiin ja takaisin sujahtaa rupatellessamme niitä näitä. Sää ehtii vaihtua ajomatkan aikana neljä kertaa. Ensin sataa, sitten tuulee ja sen jälkeen paistaa. Saavumme kaupungin laitamille tihkusateessa ja vippaamme auton jonkin ison urheilukentän parkkipaikalle.
Okei, mitä mentäisiin katsomaan ensimmäisenä?
”Speak less. Take the picture first.”
Tutkimme puolalaistytön kanssa nähtävyyksiä, joita en ensimmäisellä kerralla kehdannut tai ehtinyt kierrellä läpi. Käymme punaisten lyhtyjen kaduilla, hippitoreilla ja Vondelin puistossa. Näemme Rijksmuseumin ja jäämme katselemaan polttariporukoita.
Punaisia lyhtyjä, ja silleen..
Hippitorilla
Rijksmuseumin pihalla
Päivämme Amsterdamissa kuluu nopeasti. Rupatellessamme opin tuntemaan lisää matkaseuralaisestani. Hän kertoo avoimesti puolalaisesta kulttuurista ja tavoista. Hyvistä ja huonoista asioista maassaan. Kuinka katolinen uskonto ja politiikka kulkevat käsi kädessä, kuinka ulkomaalaisiin suhtaudutaan ja miltä tulevaisuus voisi näyttää. Lisäksi hän jakaa kanssani intohimonsa, ruuanlaiton ja kokkaamisen. Ja tietenkin, löydämme paljon yhteistä puhuttavaa kilpaurheilusta.
”Oh look at her, she’s a beauty!”
”Voikohan tänne vaan mennä?” ”Emmä tiedä, mutta… mennään vaan!”
Päivän päätteeksi kaksi erilaista ihmistä, erilaisesta kulttuurista, on asettunut samalle aallonpituudelle.
