Brysselissä voi eksyä. Aloitan odottamattoman korttelirallin oikeustalon kulmilta. Ahtaudun katutasossa hissiin muutaman muun kanssa ja päädyn ylemmälle tasolle, valtavan tuomionpäivän linnakkeen juurelle. Hämmästelin kaupunkia ja talojen kattoja hieman eri näkökulmasta. Korkealta näkyy vain taloja talojen perään. Napsin kuviakin, mutta selatessani niitä, en havaitse mitään kovin kaunista ja poistan kuvat yksi kerrallaan.
Odottamaton seikkailuni lähti tästä (oikeustalon kulmilla)
Olen edelleen kartalla varjostaessani kahta japanilaisturistia kuninkaan palatsin nurkilla. Yritän toiveikkaana kurkistella, onko kuningas Albertti kotosalla. Japanilaisturisteja kertyy ympärilleni kuin pieniä muurahaisia yrittäessäni kuvata viimeisen päälle hoidettua palatsin etupihaa. Huomaan Belgian lipun liehuvan ökylinnakkeen katolla. Se taitaa olla kuninkaan läsnäolon merkki. Albertti ei kuitenkaan paistattele päivää pihamaalla enkä löydä häntä piilottelemasta neliöiden ja kartioiden muotoisten pensaiden takaa.
Onks Alberttii näkyny?
Etsiessäni Alberttia kuninkaan palatsin laitamilta, yksi pieni japanilaistyttö heiluu hankalasti edessäni. Hän poseeraa kivasti erilaisissa asennoissa ja minä koitan väistellä, minkä taidan. Mietin, missähän valokuvaaja mahtaa olla. Katsellessani ympärilleni, löydän japanilaismiehen kameroineen kyykkimästä keskellä vilkasta ajotietä. Kuvaamisen lomassa hänen täytyy väistellä henkensä pitimiksi belgialaisia rallikuskeja. Jätän japskitytön unelmavävyineen luomaan jonkinlaista taidetta, kun suuntaan Botaniquen kukkapuistoon ja kohti hienoa kirkkoa.
Kukkapuisto, jossa ei vielä ole kukkia. Löydän kuitenkin puistosta perus-Jukka palmun ja muita sinne kuulumattomia lajikkeita
Tapaan nämä portsarit matkalla Botanikkiin
Talsiessani jossain karttani ulkopuolella, totean eksyneeni. Harhailen tunnin lisää ja meinaa tulla pikku-paniikki. Olen keskellä kerrostaloilla reunustettua labyrinttia. En löydä enää kiintopisteitäni, joista olen aiempina päivinä tarkastanut suuntaa.
Etsiessäni tätä kirkkoa kartalta, tajuan että en ole enää kartalla
Kaivan kännykkäni GPS:n esiin ja käytän kalliita minuutteja etsiessäni takaisin tutummille seuduille. Lopulta löydän Brysselin Wall Streetille. Koristeelliset talot vaihtuvat moderneiksi lasitorneiksi, joissa taivas heijastuu harmaana tuhansista ikkunoista.
Sky is the limit!
Liikennevalot roikkuvat jo melko korkealla. Ylimmästä kerroksesta näkyy varmaan Pariisiin!
Gare du Nord, yksi iso juna-asema ja pari neliötä