Kymmenen tunnin ja muutaman sadan unettoman kilometrin jälkeen, bussilastillinen sekavia matkailijoita tupsahtaa pyörimään Berliinin laitamille. Noin 3,5 miljoonan germaanin asuttama Saksan pääkaupunki on aamutuimaan kuitenkin hiljainen. Saan omaksi onnekseni etsiä vaivihkaa tyhjenevällä bussipysäkillä oikean suuntiman hotellille. Kukaan ei kiinnitä minuun minkäänlaista huomiota, ja kiitän mielessäni saksalaista välinpitämättömyyttä tätä turistia kohtaan. Kävelymatkaa kolmen tähden huvilalle on aika lailla. Väsyttää ja nälättää, mutta koitan pysyttellä liikkeellä.
Talsittuani muutamia tunteja ympäri kaupunkia, totean Berliinin olevan ihan mukava kylä. Paljon metsäalueita, ja rauhallisia järviä sekä jokia. Siltikin ihmisiä, autoja ja kauppakeskuksia riittää. Mielenkiintoiset rakennukset kohoavat toinen toistaan ylväämmin kohti taivasta.
Hotellini sijaitsee Berliinin pienemmän eläintarhan naapurissa. Takapihalla eteeni avautuu Tiergarden puisto. Päästyäni hotellihuoneeseen, ihastun lopulta Berliiniin täysin. Hotellihuone on valtava yhdelle hengelle, siltikin yhtä halpa kuin traumoja jättänyt Pariisin ghettohuoneisto. En malta odottaa seuraavia päiviä tässä kaupungissa!